Lempeästi luottaen, vaikka päällä seisten

Olen suunnattoman onnellinen voidessani tänä päivänä luottaa kehomieleeni. Aina näin ei ole ollut. Olen myös onnellinen oppimistani keinoista kohdata itseni ja pelkoni uudelleen lempeästi.

Välilevyni repesi kaksi kertaa lopetettuani voimistelun noin 20-vuotiaana. Vatsalihakseni erkaantuivat reilusti, kun sain kolmannen lapsen 40 -vuotiaana. Nämä tapahtumat ovat jättäneet kehomieleeni muistijäljen selkäkivusta selän taaksetaivutuksessa. Aloittaessani joogaopettajaopinnot haaveenani oli pystyä jonain päivänä olla päälläseisonnassa. Muistijälki selkäkivusta ja  sen pelko ovat estäneet minua edes harjoittelemasta päälläseisontaa.

Synnytys jätti jälkensä kehoon ja mieleen

Välilevyrepeämän jälkeen kivun pelko oli aikoinaan niin syvä, että pelkäsin menettäväni työni fysioterapeuttina. Vuosien mittaan kehonhallintani parani pilatesharjoittelulla ja pystyin hallitsemaan kehoni erittäin vaativissakin liikkeissä. Sitten 40-vuotiaana kohtasin elämäni raskaimman ja samalla ihanimman asian. Olin rankan keskenmenon jälkeen raskaana. Samaan aikaan perheemme eli mieheni alkoholismisairauden vaikeinta ja synkintä aikaa. Raskausaikana unohdin täysin itseni ja itsestäni huolehtimisen. Myöhemmin mieheni raitistui ja elämämme alkoi näyttää huomattavasti valoisammalta. Kuitenkaan kehoni ei ollut palautunut raskaudesta, vaan minulla mitattiin 7cm erkauma vuosi synnytyksen jälkeen. Olin jälleen menettänyt hallintani omaan kehooni ja tunne kykenemättömyydestä tehdä työtäni oli jälleen läsnä. Selän kipu vaikeammissa liikkeissä oli jälleen läsnä. Jälleen kerran oli aika ”koota itseni uudelleen”.

Toisille päälläseisonta on jokapäiväinen harjoitus ja helppoa. Itselleni se oli ollut pitkään haave ja tavoite. Toki kehonhallinnan ammattilaisena osaan hallita kehoani monella tapaa liikkuvuutta ja voimaakin vaativissa harjoitteissa. Päälläseisonta kuitenkin on ollut haave pelon vuoksi, kivun pelon vuoksi. Päälläseisonta tuntui mahdottomalta liikkeltä harjoitella, koska en uskaltanut luottaa pystyväni liikkeeseen kivutta. Jos liike millään tapaa veisi selkääni suurempaan taaksetaivutukseen, olisi kipu mahdollisesti jälleen kova. Mieleni kieltäytyi edes kokeilemasta.

Luottamuksen ilmapiirissä uskalsin paljastaa häpeäni, heikkouteni ja pelkoni

Kun aloitin heatfulyoga-opettajaopinnot, olin valmis päästämään irti häpeästä, etten pysty edes harjoitella päälläseisontaa. Kerroin rehellisesti opettajilleni pelostani. Vähitellen lempeän hyväksyvässä, kunnioittavassa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä uskalsin alkaa kohdata syvää pelkoani kivusta. Sain ohjeita ja vaihtoehtoja miten edetä rauhallisesti itse itseäni kuunnellen ja kunnioittaen.

Kiitän syvästi HeartfulYogan perustajaa, opettajaani Kaisa Kärkkäistä lempeän ja luottamuksellisen ilmapiirin luomisessa, joogaopettaja Timo Kurvia syvällisestä, tarkasta, vankkaan kokemukseen pohjautuvasta, nöyrästä, kehoa kunnioittavasta tavasta opettaa joogaa. Ilman asanoiden rakentamista progressiivisesti en olisi uskaltanut vähitellen alkaa luottaa uudestaan omaan kehooni ja päästä mielessäni yli suurimmasta pelostani, kivun pelosta. Lisäksi haluan kiittää Måns Broota joogafilosofian luennoista ja keskusteluista. Erityisesti minua puhutteli ajatus joogan väkivallattomuudesta – myös itseä kohtaan.

Oman itseni soimaaminen ei ole koskaan auttanut eteenpäin, päinvastoin. Lempeys ja kunnioitus omaa itseäni kohtaan, omaa kehomieltäni kohtaan, ovat tänäpäivänä tärkeimmät ja parhaimmat hyvinvointini tukipilarit.

Kiitos, kiitos, kiitos ❤️🙏🏻❤️🙏🏻❤️🙏🏻❤️

Lue lisää: heartfulyoga.fi/jooga  timokurviyoga.com/fi/koti  patreon.com/yogavidyapitha  femihealth.fi/

Valitako rohkeus vai pelko? Rohkeus voitti.

Tuula Schoultz

Olin yksityistunnilla harjoittelemassa pilatesta ja tulossa oli kaksi eritavalla haastavaa liikettä. Molempia liikkeitä olin jopa pelännyt viimeisen raskauden jälkeen. Hetken mietin, että kieltäydynkö tekemästä liikkeitä vai kerronko totuuden. Päätin uskaltaa myöntää pelkoni ääneen. Pelon lisäksi samalla pääsin yli ehkä vielä pahemmasta haasteesta, häpeästä. Olisihan minun pitänyt pilateskouluttajana pystyä tekemään kaikki pilatesliikkeet tai näin olin ajatellut. Uskalsin kuitenkin luottaa ohjaajaan ja kertoa pelkoni sekä voittaa häpeäni. Olin äärettömän onnellinen, etten antanut niiden estää etenemästä omassa harjoittelussani ja kuntoutuksessani.

Synnytyksestä kuntoutuminen

Kuntoutin omaa kehoani todella pitkään kolmannen raskauden jäljiltä (raskaudesta nyt 4 vuotta). Selkäkipu oli välillä jatkuvaa ja päivittäistä. Hitaasti (välillä tuskallisen hitaasti) sain itseni vahvistumaan ja kuntoutumaan.

Häpeän aiheutin itselleni siitä, että olen kehonkäytön ammattilainen, enkä uskaltanut tehdä liikkeitä, joita minun tulisi opettaa. Pelkäsin suurta selkärangan taaksetaivutusta ja pilatesliikettä nimeltä Teaser, eli kiusa. Pelkäsin molemmissa liikkeissä kipua. Selässäni nikamien välissä oleva välilevy on revennyt noin 20-vuotiaana kahteen kertaan. Olin voimistellut varhaiseen aikuisuuteen asti ja tottunut tekemään paljon taaksetaivutuksia. Kuitenkin selän vaurioituminen sai minut varomaan alaselkäni liikettä. Olen kuntouttanut selkääni ja ylläpitänyt sen hyvinvointia tekemällä kaikkiin suuntiin selkärangan liikettä aina. Olen kuitenkin tehnyt taaksetaivutuksia erityisen varovaisesti, hallitusti ja maltillisesti, pelon vuoksi. Olen pelännyt kipua. Viimeinen ja kolmas raskaus sai selkäni jälleen erittäin kivuliaaksi laajan erkauman vuoksi, eikä sen kuntoutuminen tapahtunut luonnollisesti.

Teaser, eli kiusa ja kipu

Synnytyksen jälkeen, jouduin kuntouttamaan omaa kehoani pitkään. Kuntoutuksen aikana kokeilin liikettä teaser sekä matolla että pilateslaitteella, mutta molemmissa kipu selkään oli niin kova, etten pitkään aikaan uskaltanut yrittää uudestaan. Tein vatsalihaksia vahvistavaa harjoittelua muilla liikkeillä ja jossain kohtaa uskalsin ja pystyin jälleen tekemään liikkeen matolla. Laitteella tehtynä liike vaatii hallintaa, tasapainoa, koordinaatiota sekä liikkeen oikeaa rytmiä. Lisäksi mielessäni pelkäsin taaksetaivutusta. Lähtöasento on selinmakuulta taaksetaivutuksesta laitteen reilusti lattiatason yläpuolella. Pelkäsin kivun olevan niin kova, että noustessani vain istuinluiden varaan istumaan putoaisin laitteen päältä.

Olin siis kuntouttanut itseäni pitkään ja saanut itseni vahvistumaan lopulta niin paljon, että uskalsin voittaa pelkoni ja kokeilla uudestaan teaser-liikettä laitteella. Liike on nimensä mukaisesti vaativa ja todellinen ”kiusa”. Selinmakuulta, taaksetaivutuksesta nousu vatsalihasten voimalla ja tasapainon hallinnalla kulmaistuntaan yhdellä sulavalla liikkeellä. Vihdoin se onnistui ilman selän kipua. Tunnistin liikkeen aikana kohdan, jossa kipu tai pelko kivusta aiemmin esti liikkeen tekemisen. Nyt en tuntenut kipua ja uskalsin jatkaa liikettä. Mikä voittaja fiilis. Olin voittanut häpeän, pelon sekä kivun.

Luottamus

Olin yksityistunnilla ja tiesin ohjaajan olevan lähellä auttamassa, jos olisin meinannut pudota. Suurin apu oli kuitenkin luottamus. Luottamus ohjaajaan, joka on läsnä vain minua varten. Luottamus ohjaajaan, jolle uskallan kertoa kivusta ja häpeästä. Minun ei tarvitse pelätä. Hän auttaa vaikeuksien yli ja eteenpäin.

Miten vapauttava tunne olikaan voittaa pelkoni. Miten vapauttaa olikaan uskaltaa olla rohkea ja myöntää omat tunteensa häpeä ja pelko. Miten vapauttavaa oli uskaltaa pyytää apua ja luottaa. Päästyäni näistä tunteista yli, olin valmis jatkamaan yksinkin. Kuitenkin ohjattuna yhdessä tehden saan harjoittelusta paljon enemmän. Ohjaajan silmät näkevät paljon enemmän, kädet antavat tukea paljon enemmän. Sen lisäksi sekä kädet että kannustus vievät vielä pidemmälle kuin mihin yksin pystyisin. Luottamus on iso asia antaessa oman kehomielensä toisen ohjattavaksi.

Kiitollisuus luottamuksesta

Koen suurta kunnioitusta kaikkia asiakkaitani kohtaan, jotka luottavat puolestaan minuun omassa kuntoutuksessaan tai harjoittelussaan. Yhdessä olemme enemmän ja voimme voittaa lähes mitä vaan.